Siirry sisältöön

Erityisherkkyys työelämässä – alikäytetty voimavara vai tulevaisuuden superkyky?

21. toukokuuta 2025

Noin miljoona suomalaista on erityisherkkiä. He aistivat pienimmätkin muutokset ympäristössä, tuntevat syvästi ja näkevät vivahteet, jotka monilta jäävät huomaamatta. Silti liian usein tämä kyky tulkitaan väärin: haavoittuvuutena, ylitunteellisuutena tai jopa esteenä uralla etenemiselle.

Mutta mitä jos erityisherkkyys onkin työelämän käyttämätön supervoima?

Mitä erityisherkkyys on?

Erityisherkkyys (HSP, Highly Sensitive Person) on synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus, johon kuuluu syvällinen tiedonkäsittely, vahva tunne- ja aistiherkkyys sekä voimakas empatiakyky. Erityisherkät ihmiset prosessoivat kokemuksia perusteellisesti ja pystyvät näkemään tilanteet useasta näkökulmasta samanaikaisesti.

Kyse ei ole heikkoudesta vaan herkkyydestä, joka voi tuottaa poikkeuksellista viisautta, läsnäoloa ja luovuutta – kunhan ympäristö sen sallii.

Työelämän haasteet: miksi erityisherkät uupuvat helposti?

Nykyajan työelämä suosii nopeutta, tehokkuutta ja jatkuvaa näkyvyyttä. Se on ympäristö, jossa erityisherkkä voi nopeasti ylikuormittua: jatkuva ärsyketulva, tiukat aikataulut ja pinnalliset vuorovaikutustilanteet eivät tue syvällisesti prosessoivan mielen hyvinvointia.

Erityisherkät hakeutuvatkin tavallista useammin työterveyteen – ei siksi, että olisivat heikompia, vaan koska he aistivat kuormituksen merkit herkemmin ja reagoivat niihin nopeammin. He ovat kuin kanarialintuja kaivoksessa: heidän uupumisensa kertoo usein koko työyhteisön rakenteellisista haasteista.

Johtajana ja työntekijänä – erityisherkän hiljainen potentiaali

Moni erityisherkkä välttelee johtotehtäviä, vaikka omaisi erinomaiset valmiudet niihin. Herkkyys mahdollistaa empaattisen ja arvopohjaisen johtamisen: kyvyn nähdä ihmiset yksilöinä, hahmottaa työyhteisön tunnelmatilaa ja tehdä päätöksiä, jotka tukevat pitkäjänteistä hyvinvointia ja kestävää tehokkuutta.

Erityisherkät työntekijät taas tuovat tiimeihin tarkkuutta, intuitiivista ongelmanratkaisua ja kykyä huomioida näkymättömiäkin tarpeita. He eivät ehkä ole äänekkäimpiä kokouksissa, mutta heidän panoksensa näkyy usein laadussa, ilmapiirissä ja luottamuksessa.


🌱 Tarvitsemme työelämään uutta johtajuutta ja moninaisuuden ymmärrystä
Organisaatioiden todellinen kilpailuetu ei ole pelkästään teknologia tai suorituskyky, vaan inhimillinen pääoma: miten johdamme erilaisia ajattelutapoja, tunnetiloja ja tarpeita. Erityisherkkien arvon ymmärtäminen voi olla keskeinen askel kohti psykologisesti turvallisempaa ja innovatiivisempaa työelämää.
Meidän on lakattava kysymästä ”sopeutuuko tämä henkilö tähän muottiin?” ja alettava kysyä ”millaisen muotin tämä henkilö voisi rikastuttaa tai uudistaa?”

💬 Pohdittavaksi:
Onko sinun työyhteisösi sellainen, jossa erityisherkkä voi kukoistaa – vai väsyykö hän jo matkalla?
Millaisia arvoja ja rakenteita tarvitaan, jotta herkkyys nähdään vahvuutena eikä taakkana?
Mitä menetämme, jos hiljaiset lahjakkuudet jäävät varjoon?

Erityisherkkyys ei ole ongelma ratkaistavaksi – vaan voimavara, joka odottaa tulevansa nähdyksi.

Kysy lisöö

Heli Heiskanen

Heli Heiskanen

Psykologi I Psykologin etävastaanotto kaikkiin elämäntilanteisiin aikuisille, nuorille, pareille ja herkän lapsen vanhemmille. Erityisosaamisena erityisherkkyys, työhyvinvointi, parisuhteet ja itsetuntemus. Tilauskoulutus ja työnohjaus.